Sotilasvala 17.elokuuta

keskiviikkona, elokuuta 23, 2017


Noin viikko sitten, viimeviikon torstaina, rakkaallani oli sotilasvala! En ole ikinä ennen ollut sotilasvalassa, joten kyseinen ''juhlatilaisuus'' oli minulle jotain aivan uutta. Voin kyllä sanoa, että takana oli pitkä päivä... Oli jotain aivan parasta, että pääsi sen jälkeen rakkaansa kanssa kotiin. Heräsin tuolloin torstaina hieman ennen aamukuutta, jotta kerkesin kahdeksaksi kouluun. Ihana ystäväni tuli onneksi aamulla hakemaan minut koulusta tuon tunnin jälkeen. Ajoimme siitä sitten meille juomaan kahvit.

Kyseisellä valapaikalla olimme jälleen hyvissä ajoin, meinaan jo kello yksitoista, vaikka vala itsessään alkoikin vasta kahden aikaan. Miesten piti kuitenkin saapua paikalle jo kahdentoista aikaan, joten suunnittelimme, että kerkeisimme näkemään heidät ennen valaa. Emme kuitenkaan kerenneet kuin vaihtaa muutaman sanan, sillä heidän tilausbussinsa olivat tulleet myöhässä Säkylään, joten heidän saapumisensa myöhästyi. Voin kyllä sanoa, että liikenne oli tukossa joka ikiseen suuntaan tuon valan jälkeen, kun yritimme päästä lähtemään takaisin kotiin. Onneksi kuitenkin selvisimme pahimmasta ruuhkasta pienen kiertotien kautta melko nopeasti, sen jälkeen kun olimme tuskissamme seisseet jo jonkin aikaa paikoillaan.

Vaikka itselleni tuo päivä oli melko raskas, voin kyllä sanoa, että oli se sen arvoinen. Uudet kokemukset ovat aina hyvä juttu ja niin oli tämänkin! Tämän viikon jälkeen rakkaani alokaskausi on vihdoin lopullisesti ohi, sekä hän pääsee jatkamaan palvelustaan haluamassaan paikassa. Viimeviikon torstain valan jälkeen rakkaani pääsikin hieman pidemmälle lomalle ja tarkoitus myös oli, että hän tulisi kotiin jälleen perjantaina, mutta suunnitelmiin tulikin viime hetkellä muutos. Tulevan viikonlopun hän joutuu taas olemaan kiinni, joten näemme taas vasta ensiviikolla uudestaan. Vuoden mittainen palvelus on siis hänellä edessä, niinkuin hän oli myös odottanutkin. Ensi kesänä, 14 kesäkuuta, hän palaa lopullisesti kotiin!

Eilen, 22.08 olikin meidän viides vuosipäivä, joka jouduttiin tänä vuonna viettämään erossa toisistamme. Vuosipäivästämme ja meidän tarinastamme voit käydä lukemassa lisää täältä! Ja oikein suuri kiitos aivan upeasta päivästä ihanalle ystävälleni!

You Might Also Like

4 Comments

  1. Voi että tuli omat inttileskeys ajat heti mieleen tästä postauksesta! :) Mua harmittaa edelleen etten päässyt oman mieheni sotilasvalaan kun iski juuri silloin työpaikalta saatu oksutauti :'( Ihania kuvia oot ottanut! :)

    http://jeannays.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka harmillista, että juuri samaan aikaan iski sitten sellainen. Ja kiitos oikein paljon!

      Poista
  2. Mahtavaa löytää kerranki blogi, jossa käsitellään myös inttileskeyttä :-)

    Ite oon ihan samalla viivalla, mutta siitä kirjoittaminen on ollut jotenkin 'turhaa', sillä tiedän armeijasta ja sen kulusta yleistäen kaiken. Mikään ei ole uutta ja tiedän joitakin asioita jo ennestään kumppaniani paremmin. Olin siis armeijassa vuoden ja kotiuduin kesäkuussa. Mies lähti armeijaan sitten heinäkuussa :-D joten aivan mahtavaa lukea, millaiselta inttileskeys voi tuntua ihmisestä, joka ei sitä maailmaa ole nähnyt! Tsemppiä paljon ja arvostan, että tekstin perusteella asenne on hyvä! :-)

    http://hennamaista.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Tällaisia kommentteja kyllä kaipaan!

      Itse olen perheeni ainoa lapsi, eikä suvussa ole ketään suurin pirtein itseni ikäisiä nuoria, jotka olisivat armeijan käyneet, joten kaikki armeijan jutut tulevat minulle uutena. Perehdyin kyllä jonkin verran netin antimiin hieman ennen rakkaani armeijaan lähtöä, mutta parhaimmat tiedot armeijan kulusta ovat tulleet kuitenkin avomieheltäni. Olen myös yrittänyt huimasti etsiä blogeja, joissa puhuttaisiin inttileskeydestä koko armeijan ajalta, mutta en itsekään ole sellaisia löytänyt. Kiitos ihanasta palautteesta!

      Poista

Tilaa julkaisut sähköpostiisi

Kuukauden suosikki

Tykkää Facebookissa!