Opettajalla on merkittävä vaikutus opintoihin

maanantaina, marraskuuta 27, 2017


Lukion kaksi ensimmäistä vuotta, eivät muuttaneet ajatuksiani minkään aineen suhteen. Tietyt aineet ovat aina olleet suosikkejani ja toiset taas sellaisia, mitkä eivät kiinnosta ollenkaan, enkä ole nähnyt niissä mitään järkeä. Mikään ei ollut muuttunut lukion aikana, ennen kuin vasta nyt kolmannella vuodella. Voin nyt vihdoin sanoa ja seistä sanojeni takana siinä, että aina vihaamastasi aineesta voi tulla suosikkisi, ihan vain opettajan ansiosta. Aina kyse ei ole siitä, etteikö kyseinen aine vain ole mieleisesi, vaan välillä kyse voi olla myös opettajasta, joka ei syystä tai toisesta miellytä tai ole itsellesi oikeanlainen. Tai voihan tilanne olla sekin, että olet aina rakastanut jotain tiettyä ainetta ja antanut kaikkesi kyseiseen oppiaineeseen, mutta uuden opettaja tullessa, tämä syö kaiken innostuksesi, eikä sinua kiinnosta kyseinen aine enää tippaakaan. Olen nimittäin elävä esimerkki tällaisesta tilanteesta! 

Olen nyt opiskellut reilut 11 vuotta ja aina, ihan ensimmäisestä luokasta lähtien, olen vihannut äidinkieltä, ja myös muita kieliä. Ala-asteen tarinan kirjoittamiset olivat täyttä rakkautta, ja niitä tunteja rakastin aivan älyttömästi, sillä olen aina pitänyt itseni ilmaisemisesta missä muodossa tahansa. Mutta sitten, kun lähdettiin opiskelemaan uusia kielioppiasioita, olisi tehnyt mieli lintsata koulusta, vaikka en niin ole ikinä koulumaailmani aikana tehnyt. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja pitkään myös ajattelin, että osaan kirjoittaa ihan tarpeeksi hyvin, ettei minun tarvitsisi käydä enää yhdelläkään äidinkielentunnilla. Ainoa vastaus, mitä tähän mielipiteeseen olen saanut, on ollut se, että äidinkielenopettajani ovat sanoneet minulle, etten todellakaan osaa kirjoittaa. Tämä se vasta onkin motivoinut minua vielä entistä enemmän menemään äidinkielentunneille. No ei tosiaankaan... 

Muistan jossain kohtaa harkinneeni, etten suorittaisi edes lukiota loppuun, sillä koin, etten kykene kuuteen pakolliseen äidinkielen kurssiin. Nyt kuitenkin kaikki kuusi äidinkielen pakollista kurssia on takana. Ja kaiken tämän lisäksi, olen myös onnistunut suorittamaan yhden syventävä lisäkurssi ja toinenkin lisäkurssi olisi vielä edessä. Olin niin varma siitä päätöksestä, että en menisi vapaaehtoisesti enää yhdellekään äidinkielen kurssille, mutta muutin mieleni. Muutin mieleni ihan vain sen takia, että sain viimeiselle pakolliselle äidinkielen kurssille uuden opettajan, joka sai minut ymmärtämään äidinkielen tärkeyden ja sen, mitä ''hyvä kirjoittaminen'' vaatii. Hän ei koskaan ole sanonut, että olisin huono kirjoittaja, niin kuin ne muut matkan varrella olleet äidinkielen opettajat ovat minulle sanoneet. Hän on kertonut minulle missä olisi panostamisen varaa, sekä mitä kaikkea uutta ja jännää voisin vielä oppia. 

Sain käydä äidinkielen syventävän lisäkurssin myös tämän kyseisen opettajan kanssaan ja voin sanoa, että olen täysin rakastunut äidinkieleen. En edes osaa sanoa, kuinka kiitollinen olen, että tämä kyseinen opettaja sai minut herätettyä tähän ajatukseen. Tästä on myös lähtenyt into lukemiseeni ja siihen, että haluan oppia lisää! Olen ymmärtänyt, miten älyttömän tärkeitä kielten opiskelu on ja varsinkin sen, miten tärkeää on oman äidinkielen hallitseminen. Tämän opettajan kursseilla olen myös ymmärtänyt sen, etten todellakaan ole niin hyvä kirjoittaja, kuin mitä olen aina kuvitellut. Mutta minulle annettiin tilaa oivaltaa tämä itse, eikä sitä yritetty tyrkyttää minulle vasten kasvoja, niin kuin 11 vuoden aikana on tehty. Opin hyvän ja rakentavan palautteen kautta, miten paljon minulla on vielä opittavaa ja sain myös tarvittavat eväät matkaani, jotta voin kehittyä eteenpäin hyvänä kirjoittajana. 

En mieti tätä kirjoitustaitoani blogini kannalta, vaan yleisesti elämäni puolesta. Ymmärrän nyt, miten pitkälle voin tulla pääsemään elämässäni ihan vain hyvän kirjoitustaidon, sekä äidinkielen hallitsemisen kanssa. Kiitos! 

(Osan kuvista tarjoaa Pexels)

You Might Also Like

6 Comments

  1. Opettajilla on oikeesti ihan valtava merkitys siihen, miten kivana joku oppiaine koetaan. Mä ite tykkäsin yläasteella ruotsista ja saksasta ihan sikana, ja iso syy siihen oli meidän älyttömän innostava opettaja. Siitä ihmisestä oikeasti huomas, miten paljon se tykkää niistä kielistä, ja sai ainakin mut innostumaan myös. Ja ei osoita kyllä opettajalta kauheen isoa ammattitaitoa, jos haukkuu oppilaan osaamista...

    ♥: Linda/Revontulipalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sentään joku voi samaistua! Ja olet aivan oikeassa, ettei opettajalla kauheasti ammattitaitoa ole, jos alkaa oppilaitaan haukkumaan.

      Poista
  2. Tosi hyvä, että kohdallesi osui viimeinkin hyvä opettaja! Kuulostaa kauhealta, että sinulle on suoraan sanottu olevasi huono kirjoittaja. Opettajien pitäisi just kannustaa eikä tolla tavalla lynkata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös erittäin iloinen, että olen saanut uuden opettajan, joka on onnistunut rakentavasti kertomaan niistä asioista, joissa minulla on parantamisen varaa. Olen täysin samaa mieltä siinä, että opettajien tulisi kyllä auttaa ja kannustaa oppilaita, eikä niinkään muistutella heitä heidän virheistään!

      Poista
  3. Se on kyllä ihan totta ja tutkittu juttu, että opettaja vaikuttaa! Ihan niin kuin muutkin ihmissuhteet ylipäätään niin myös koulun sisällä olevat. Se on hassu juttu. Itselläni kävi lukion ekalla niin, että innostus laski historiaa kohtaan, vaikka ylä-asteella se oli ihan jees, mutta lukiossa oli erittäin puuduttava opettaja 😅.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on niin kurjaa, ettei voi itse oikein vaikuttaa siihen, kuka sinua opettaa. Joskus tekisi vain mieli lyödä hanskat tiskiin niin pitkäksi aikaa, kunnes joku itseä miellyttävä opettaja tulisi tietyissä aineissa vastaan. Mutta pitää kuitenkin muistaa, että työtään he vain tekevät ja kaikilla on oma tapansa opettaa!

      Poista

Tilaa julkaisut sähköpostiisi

Kuukauden suosikki

Tykkää Facebookissa