Inttilesken päiväkirja - 15

keskiviikkona, tammikuuta 24, 2018


Vuosi ollaan saatu nyt jo hyvää vauhtia alkuun ja uudet alokkaat ovat päässeet aloittamaan armeijan. Jopa ensimmäiset viikonloppulomat ovat heillä myös takana! Tämän johdosta olenkin päässyt toimimaan ''tukileskenä'' näille uusille inttileskille, joiden miehet ovat astuneet palvelukseen. On ollut aivan mahtavaa päästä itse nyt auttamaan samassa tilanteessa olevia, sillä itselle tämän armeijan alussa saatu vertaistuki oli kaikkein tärkeintä! Kukaan muu, joka ei ole kokenut kumppanin armeijaan lähtöä, ei ole ollut kykeneväinen ymmärtämään, miltä se tuntuu. Muistan kuitenkin ensimmäisiltä viikoilta, miten pelottavaa oli tottua tähän uuteen tilanteeseen, kun kumpikaan ei oikein tiennyt armeijasta mitään. Varsinkin silloin saamani vertaistuki oli erittäin tärkeää. Kysymyksiä oli miljoona, eikä niihin saanut heti kunnollisia vastauksia. Nyt nämä asiat ovat kuitenkin selvinneet ja olen ilomielin neuvomassa sekä auttamassa parhaani mukaan näitä uusia inttileskiä. 

Viimekertaisessa Inttilesken päiväkirja -postauksessa kerroinkin, miten onnellinen saan olla siitä, että mieheni pääsi jälleen viikonlopuksi lomille. Nyt voinkin sitten jatkaa, että miten kamalaa onkaan kun toinen ei pääsekään kotiin. Mieheni oli siis kiinni tämän viikonlopun ja näemme toivon mukaan tulevana perjantaina! Katselin kuitenkin kirjoittamistani muistiinpanoista, että mieheni on ollut kotona jokainen viikonloppu viimeisen viiden kuukauden ajan, joten ei tällainen yksi kiinnioloviikonloppu nyt maailmaa kaada. Oli vain erittäin inhottavaa, että tieto tästä viikonloppuvapaiden peruuntumisesta saatiin vasta muutama päivä ennen viikonloppua. Tätä ei siis ollut tiedossa etukäteen, niin kuin yleensä on ollut. 

Onneksi minulla oli muutenkin suunnitelmia koko viikonlopuksi, joten tämä kiinnioloviikonloppu osoittautui parhaalle mahdolliselle viikolle. Perjantain vietin ulkona valokuvailun parissa ja loppu ilta menikin niiden kuvien selailuun. Lauantaina minulla oli koulupäivä, sekä kahvittelureissu Salossa sukulaisteni luona. En siis muutenkaan olisi kerennyt kamalasti viettämään aikaa mieheni kanssa. Jos itsekin joudut joskus samanlaiseen tilanteeseen, että viikonloppulomat viedään yhtäkkisesti pois, kannattaa yrittää etsiä näitä positiivisiakin puolia. Ja ehdottomasti suunnitella jotain muuta tekemistä itselle! Tietenkin se olisi ihanaa, että voisi palata yöksi kotiin rakkaansa kainaloon, mutta aina näille ei vain mahda mitään. Tästä on suunta vain eteenpäin ja ehkä tulevasta viikonlopusta tulee nyt aivan mahtava, kun emme ole nähneet muutamaan viikkoon! 


Onko teiltä lähtenyt viikonloppulomia aivan yllättäen alta? Oikein paljon tsemppiä teille uusille inttileskille ja myös niille, jotka ovat aloittaneet palveluksensa nyt tammikuussa 2018! TJ141



You Might Also Like

6 Comments

  1. Tää postaussarja on kyllä kiva! Omani lähtee inttiin vasta vuoden päästä, joten hetken tässä vaa vielä ns. nauttia. Tulee olemaan näistä kyllä hyötyä silloinkin, ite varsinkin kun ahdistun yksinolosta, mut sit täytyy vaa keksiä paljon tekemistä :)! Ja turha murehtia vielä, on varmaan ihanaa olla vertaistukena, kun tietää miltä se tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mahtavaa saada juuri tällaista palautetta! Nauttikaa tulevasta vuodesta ja kyllä se armeija loppujen lopuksi tulee varmastikin olemaan molemmille positiivinen kokemus.

      Suosittelen myös, että sitten kun armeijan aika koittaa, että etsisi itselleen juuri näitä vertaistukiryhmiä. Auttanut itseä ainakin ihan suunnattomasti!

      Poista
  2. Tosi kurjaa, että teidän yhteinen viikonloppu peruuntui yhtäkkiä :( Todella ärsyttävää, kun jokin kiva asia lykkääntyy viime hetkellä. Mun mies sai juuri RUK:n päätökseen ja on nyt Kajaanissa johtajan asemassa ja meidän yhteisen kodin ja miehen prikaatin välillä on vain kilometri matkaa, joten pystymme näkemään onneksi todella usein! Tsempit sinne sulle ja sun miehelle! :)

    allthelittlesnowflakes.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että teillä on asiat järjestynyt noinkin hyvin! Ja tsempit teillekin!

      Poista
  3. Et todellakaan ole "leski" vai onko kumppanisi kuollut? Käyttäisit oikeita termejä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inttileski on ymmärtääkseni ihan ''virallinen'' termi ja esimerkiksi Suomisanakirja.fi selittää inttileskeyden vastaavasti: Puhekieltä|slangia, useimmiten naispuolisesta henkilöstä käytettävä nimitys, joka eroaa puolisosta tämän asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.

      Poista

Tilaa julkaisut sähköpostiisi

Kuukauden suosikki

Tykkää Facebookissa